Ensimmäinen työpäivä

Eilen 30.4. oli meidän ensimmäinen työpäivä päiväkodeissa, joissa olemme. Ryhmä, jossa minä työskentelen on aivan mahtava, en ole aivan varma minkä ikäisiä lapset siinä ovat mutta vanhimmat aloittavat syksyllä koulun. Lapset ovat aivan mahtavia, vaikka en ymmärrä sanaakaan mitä he puhuvat saksaksi he silti yrittävät kertoa minulle koko ajan jotakin. Muutama lapsista yrittivät puhua minulla mahdollisimman paljon englantia, he jopa kävivät kysymässä hoitajilta, jos eivät tienneet jotain sanaa. Minusta he kaikki ovat niin suloisia, kun eivät kielimuurin haitata tekemista. Päivän aikana pelasin ties kuinka montaa eri lautapeliä lasten kanssa ja väritin heidän kanssaan ja hieman autoin heitä askarteluissa. Ruokatauolla kävimme kavereideni kanssa etsimässä leipomoa mistä meille kerrottiin. Pienten eksymisten jälkeen löysimmr leipoman ja en voi edes kuvailla kuinka hyvää täytettyä sämpylää sieltä sai. Työpäivän jälkeen vietimme aikaamme asunnolla.

Tänään 1.5. olikin sitten aivan erilainen päivä. Tämä on täällä pyhäpäivä ja päiväkodit ja kaupat ovat kiinni. Joten saimme nukkua pitkään. Puolen päivän aikoihin lähdimme tutustaan oman opettajamme sekä paikallisen opettajan kanssa tutustumassa Kölniin hieman. Kävimme Kölnin tuomiokirkossa ja näköalatornissa sekä saimma vapaa- aikaa kierrellä Kölnin juna-aseman kaupoissa ja liikkeissä. Tuomiokirkko oli mielestäni erittäim vaikuttava kokemus, vaikka en itseäni koekaan kovim uskonnolliseksi. Mutta jotenkin se oli suorastaan hämmästyttävä nähdä ja itse ainakin koin siellä käynnin "the once in a lifetime"- kokemukseksi. Näköalatorni oli myös mahtava nähdä, vaikka siinä tunsikin itsensä todella pieneksi. Näimme myös rakkaudenlukko- sillan mikä oli uskomattoman pitkä ja aivan täynnä rakkauden lukkoja. Minusta oli myös kiva saada tutustua aseman kauppoihin, joita oli oikeasti todella paljon. En ehtinyt käydä kaikissa kiinnostavissa, joten on pakko päästä käymään siellä vielä uudestaankin.